Porstua-verkkopalvelu

Tyylikaudet rakentamisessa

Seinäjoen rakennuskulttuuria

Kuva. Yli-Katilan kauniita päätyikkunoita. Tellervo Lahti.

Etelä-Pohjanmaan historiallisista kansanrakennuksista suurin osa peräisin 1800-luvulta. Kansanomaisessa arkkitehtuurissa on nähtävissä piirteitä taidearkkitehtuurista. Seinäjoen vanhassa rakennuskannassa on havaittavissa vuosikymmenien yleiset muoti-ilmiöt, useimmiten tosin vain viitteellisinä. Joistakin tyyleistä on myös puhtaita edustajia.

1800-luku oli Suomessa uusklassismin aikaa. Uusklassismi voidaan jakaa kustavilaisuuteen ja empire-vaiheeseen. Kustavilaisuudesta kotiutui maalaisrakennuksiin mm. 6-ruutuiset ikkunat, jotka syrjäyttivät aiemmat 4- tai 9-ruutuiset. Sen sijaan kustavilainen vuoraustapa pystyyn sijoitettu ponttilauta ei talonpoikaisiin rakennuksiin kotiutunut. Suomen siirryttyä Venäjän alaisuuteen alkoi uusklassismin toinen vaihe venäläinen empire vaikuttaa maassa.

Empiretyyli levisi Helsingin esimerkin mukaisesti julkiseen rakentamiseen muuallekin Suomeen 1800-luvun alkupuolella. Seinäjoella Engelin tyylistä 1820- ja 1830-luvun empireä edustaa Östermyran ruutitehtaan kokeiluhuone Propeeri. Klassistisia piirteitä kuten pylväitä, pilastereita ja voimakkaita päätykolmioita on Propeerin lisäksi muissakin Östermyran rakennuksissa erityisesti kartanon päärakennuksessa.

Maaseudulla empire näkyikin ennen kaikkea herraskartanoiden ja pappiloiden rakennuksissa. Talonpoikaisarkkitehtuurissa empire on osa klassismin piirteistä, joita näkyy mm. kansanomaisten rakennusten suhteissa ja yksityiskohdissa. Puolipyöreä päätykolmion ikkuna, 6-ruutuiset ikkunat, profiloidut umpiräystäät ja matalat räystäsikkunat sekä peilijakoiset ovet ovat piirteitä, joita löytyy myös seinäjokelaisista 1800-luvun talonpoikaistaloista. Ulkoseinien vaakavuoraus ja nurkkien pilasterimainen vuoraus tulivat muotiin empiren vaikutuksesta.

 

Empiren jälkeen Manner-Euroopasta levisivät mm. uusgotiikka ja uusrenessanssi, joita kutsutaan kertaustyyleiksi. Ne vaikuttivat erityisesti julkisivujen koristeluun. Tyylejä toteutettiin alunperin kivirakennuksissa, mutta piirteet ilmaantuivat pian kaupunkien puuarkkitehtuuriinkin. 1850-luvun alussa Suomeen tuli Ruotsista kaksi huomattavaa arkkitehtia G.T.K Chiewitz v. 1852 Turun ja Porin läänin ja C.A Setterberg v. 1853 Vaasan läänin lääninarkkitehdiksi. Virkatöinään he suunnittelivat erityisesti julkisia rakennuksia. Seinäjoella Chiewitz tunnetaan Östermyran saaren puistosuunnitelmasta. Hänen käsialaansa on myös kartanon päärakennuksen lasiveranta portaineen. Setterbergin uusgotiikkaa on nähtävissä Törnävän kirkossa, joka hänen muutospiirustustensa mukaisesti tehtiin Östermyran ruutimakasiinista v. 1864.

1890-luvulta alkaen yleistyi kansallisromantiikan sävyttämä jugend-arkkitehtuuri. Jugendista maaseudulle tuli yleensä vain ikkunamuoto, jossa T-mallisen ikkunan yläosa on jaettu pikkuruutuihin. Esimerkkeinä Seinäjoella ovat mm. Yli-Joupin/Hakolan myöhempi asuinrakennus, jonka uudistamisen on suunnitellut valtionrautateiden arkkitehti. Kortesmäen v. 1911 piirretty päärakennus on selkeimmin jugend-henkinen maalaistalo. Frontonit, mansardi- eli taitekatto ja runsaasti ruudutetut ikkunoiden yläosat ilmentävät jugend-henkeä. Näitä rakennuksia on useita eri puolilla Seinäjokea mm. Huhtakallio, Kokkila ja Lähdesmäki Alakylässä, Sillansuu Törnävällä, Sivula ja Railo Vesitorninmäellä sekä osa vanhan Kapernaumin 1920-luvun rakennuksista. Rautatieläistentalo edustaa jugend-ajan suunnittelua. Sen ikkunat ovat yläosastaan pikkuruudutettuja ja ovissa on tyylille ominaista kaarevalinjaista koristelua. Päätykolmioissa on ns. tympanon-koristeet. T-mallinen ikkunatyyppi kiinnosti myös vanhojen rakennusten omistajia. Useiden seinäjokelaisten vanhojen talojen, kuten Myllymäen ja Lähdesmäen, ikkunat muutettiin muodin mukaisiksi T-mallisiksi 1900-luvun alkupuolella, jolloin myös ulkovuoraus sai uutta ilmettä.

1800-luvun loppupuolella puuarkkitehtuuriin tuli kivirakennusten uusrenessanssin vastineena erityinen puusepäntyyli, jota kutsutaan myös nikkarityyliksi ja sorvityyliksi. Koristeelliseen tyyliin kuului mm. rakennusten lautavuorauksen jakaminen kenttiin, esim. vaihdellen vaaka- ja pystylaudoitusta. Tyylissä kiinnitettiin huomio erityisesti myös ikkunoiden, kuistien, parvekkeiden ja verantojen koristeellisuuteen sekä ulkovuorauksen vaihtelevuuteen. Tyylipiirteet olivat suosittuja etenkin huvilarakentamisessa, josta ne levisivät muuhunkin puuarkkitehtuuriin ja kaupunkirakennuksiin. Seinäjoella joissakin jäljellä olevissa sadan vuoden takaisissa rakennuksissa on havaittavissa piirteitä nikkarityylistä. Terijoen huvilat ovat erityisen koristeellisia varsinkin ikkunoistaan ja verannoistaan. Salmen suutarin talo edustaa runsaasti puuleikkauksin ja vuorauksella koristeltuja taloja. Varhaisimmat rautatierakennukset Seinäjoella sisältävät lähinnä sveitsiläistyylin ja nikkarityylin elementtejä. Myös maalaistalojen kuisteja laudoitettiin ja lasitettiin 1800-luvun jälkipuolella umpinaiseksi nikkarityylin vaikutuksesta. Yleistä oli, että rakennukseen otettiin vain jokin yksittäinen tyylipiirre, esim. ikkunatyyppi tai seinän vuoraustapa.

Arkkitehti Alvar Aallon suunnittelemien suojeluskuntapiirin rakennusten ja rakennustoimisto Pyramidin arkkitehdin suunnitteleman Talvitien talon ohella erityisesti arkkitehti Matti Visannin suunnittelemat rakennukset edustavat 1920-luvun klassismia Seinäjoella. Yrityksen talo on luokiteltu hänen varhaistuotantoonsa, joka edustaa 1910-luvun klassismia. Visannin 1920-luvun lopun rakennuksista elinvoimaisia ovat mm. Yhteiskoulu eli nykyinen nuorisokeskus, Seurahuone, Marttilan kivikoulu ja vesitorni. Kauppalantalon hirret ovat tällä hetkellä varastoituina. Rakennuksille on ominaista harmoninen kokonaisuus, jyhkeys ja monumentaalisuus sekä vaalea väritys. Lääninsairaalan eli vanhan keskussairaalan alue ja piirisairaalan eli Törnävän sairaalan vanhimmat osat on myös toteutettu klassistisin periaattein ajan sairaalarakennusten tyyliin.

Funktionalismi tuli Suomessa tunnetuksi Alvar Aallon välityksellä 1930-luvulta lähtien. Tyyli korosti rakennuksen käyttötarkoitusta eli funktiota ja jätti pois kaiken koristelun. Valkeat seinäpinnat, isot yksiruutuiset ikkunat ja tasakatot ovat ominaisia tyylille. Teräsbetoni tuli rakennusmateriaaliksi. Funktionalismia sovellettiin aluksi liike- ja kerrostalorakentamisessa. Pienrakennukset tulivat tyyliin piiriin viime sotien jälkeen. Sodanjälkeiset tyyppitalot ovat yleisiä esimerkkejä tyylin vaikutuksesta. Myös vanhoja rakennuksia uudistettiin funkis-tyyliin muuttamalla esim. ikkunat 1-ruutuisiksi ja levyttämällä ulkoseinät. Muutamassa seinäjokelaistalossa ikkunat muutettiin 2-ruutuisiksi 1940- ja 1950-luvulla. Useassa tapauksessa ne on myöhemmin vaihdettu alkuperäiselle mallille 6-ruutuisiksi. Seinäjoella esim. osuuskaupan jo hävinnyt rakennus edusti funktionalistista rakentamista. Valtion viljavarasto on myös tehty tyylin mukaisesti. Törnävän sairaalan 1930-luvun puutarhurin talo ja 1940-luvun lopun ylilääkärin talo ovat funkistyyliä myös. Aalto-keskuksen läheisyydessä Koulukadun varressa on Karhin 1940-luvun lopun puurakenteinen jälkifunkista edustava kaupungin omistama talo.

Tellervo Lahti