Porstua-verkkopalvelu

Yhteenvetoa vanhasta rakennuskannasta 2

Käymälät

 

Käymälä on useimmiten lautarakenteinen pulpettikattoinen pieni lisäke navetan tai tallin takaosassa. Vanha hirsirunkoinen, alunperin satulakattoinen, käymälä on Takala-Joupin liiverin takana. Erillinen rakennus on Hannukselan kookas talonväen ja palvelusväen puoliin jaettu käymälä, joka säilyneenä on ainutlaatuinen paikkakunnalla.


Pajat

Maalaistalojen pajat ovat olleet yksihuoneisia hirsirakennuksia, jotka sijoitettiin etäämmälle muista rakennuksista. Pajassa oli maalattia, sen perällä olivat palkeet ja ahjo. Keskellä oli alasin. Seinäjoella vanhoja pajoja on jäljellä mm. Auneksessa eli Mäenpäässä ja Alakylän Kortesmäessä. Toinen Kortesmäen paja on museoalueella.

 

Riihet

Seinäjoella on ollut käytössä luuvallinen riihi. Luuva on riihen lisänä oleva varsinainen puintitila. Usein riiheen liittyy myös olkilato. Riihi muodosti siten rakennuksen, jossa olivat vierekkäin riihi, luuva ja lato. Riihen kiuas on ovensuunurkassa. Tulisijallisena rakennuksena riihi sijoitettiin perinteisesti muusta rakennusryhmästä etäämmälle. Riihen edustalle kuuluu katos, röytä eli keula. Riihi on jäljellä monessa seinäjokelaistalossa. Mm.. Edustava riihi on yhä paikallaan mm. Uppalassa sekä Ämmälänkylän Yli-Hietalassa ja Sallin talossa. Pajukosken vanha riihi on museoalueella Törnävällä. Takala-Joupin ja Väljän riihet ovat jääneet rakennetun uuden tien alle.

Ladot

Heinäladot ja puuladot pihapiireissä ovat yleensä lautarakenteisia ja muiden rakennusten, tavallisesti karjasuojien, jatkeeksi tehtyjä. Varsinainen eteläpohjalainen luhtalato on perinteisesti ollut hirsirunkoinen ylöspäin levenevin seinin. Mm. Itämäen takapihalla oli hirsirunkoinen parilato, joka muodostui lautaosalla yhdistetyistä kahdesta lähekkäisestä ladosta. Myös välikköä voitiin kutsua ladoksi, jolloin rakennus oli kolmoislato. Itämäen ladon välikössä oli jäiden säilytyspaikka, jäälato, jossa joesta talvella haetut jäät säilyivät sulamattomina sahajauhojen seassa.


Salpietariladot

Salpietarin valmistuksella Etelä-Pohjanmaalla on perinteitä jo ennen Östermyran ruutitehdasta ja sen tarvitsemaa ruudin raaka-ainetta. Maakunnassa valmistettiin salpietaria Östermyraan runsaasti 1820-luvulta 1860-luvulle. Myös Seinäjoella oli taloja, joissa salpietarin valmistusta harjoitettiin. Tervalan hirsirunkoinen salttilato yhä jäljellä. Muita salttilatoja on ollut mm. Kivimäessä, paikkaa kutsutaankin Salttimäeksi salpietariperinteestä johtuen.

 

Tellervo Lahti